© 2019 Ari Alapartanen

Rikkaat mukaan veroja maksamaan

Tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet jatkuvasti. Länsimaista Suomessa ja Ruotsissa tuloerot viimeisen 30 vuoden aikana ovat kasvaneet eniten. Euroopassa suurimmat tuloerot ovat Baltian maissa; Liettuassa, Latviassa ja Virossa.


Viimeisimmän taloustaantuman aiheuttamasta Lehman Brothersin konkurssista on tullut kuluneeksi 10 vuotta. Taantuma ei ole estänyt rikkaita entisestään rikastumasta myös Suomessa. Kilpailukyvyn parantamiseen vedoten hallitukset ovat tehneet toimia, jotka varsinkin rikkaiden huippukaarti on käyttänyt sumeilematta hyväkseen. Merkittävin rikastumista vauhdittava toimenpide on ollut osakeyhtiöltä perittävän veron jatkuva alentaminen. Laman aikana yhtiön liikevoitosta perittävää veroa on laskettu 26 prosentista 20 prosenttiin.


Vuonna 2009 kotitalouksia, joiden nettovarallisuus on ollut yli miljoona euroa, on ollut noin 34 000. Vuonna 2016 miljonääritalouksien määrä oli noussut noin 65 000. Laman aikana miljonääritalouksien määrä on siten kasvanut yli 90 prosenttia. Samana aikana on toteutettu eläkeläisten, opiskelijoiden, perheiden ja työntekijöiden tulonheikennyksiä; mm. lomarahoja leikkaamalla.


Suomen kotitalouksista rikkain 5 prosenttia omistaa noin kolmanneksen kaikesta kotitalouksien nettovarallisuudesta. Laman aikana varakkaimmat kotitaloudet ovat kasvattaneet eniten varallisuuttaan listaamattomien osakeyhtiöiden osakkeilla.

Kotitalouksien varakkaimman kymmenyksen omistamien listaamattomien osakeyhtiöiden nettovarallisuus on vuonna 2016 ollut yhteensä yli 31 miljardia euroa. Nettovarallisuus saadaan vähentämällä yhtiön varoista sen velat.


Kun osakeyhtiön osakas nostaa varoja yhtiöstä osinkona, verotuksessa huomioidaan yhtiön nettovarallisuus. Yhtiön nettovarallisuudesta 6 prosenttia nostetusta osingosta 150 000 euroon asti on verovapaata tuloa. Jos yhtiön nettovarallisuus on 2 500 000 euroa ja osakas nostaa osinkoa 150 000 euroa, osinkotulosta osakkaan ei tarvitse maksaa veroa. Yhtiö suorittaa veroa 30 000 euroa, kun osinko on maksettu palkan sijasta. 150 000 euron palkkatulosta peritään veroa reilut 48 prosenttia eli noin 72 000 euroa.


Kymmenellä prosentilla varakkaimmista suomalaista on vuonna 2016 ollut käytössään yli 31 miljardin nettovarallisuus, josta heillä on ollut mahdollisuus hyödyntää yli 1,9 miljardia verovapaaseen osingonjakoon.


Kaikki yrittäjät voivat harjoittaa liiketoimintaa listaamattoman osakeyhtiön muodossa ja hyödyntää osinkoverotusta. Suurimman hyödyn osinkoverotuksesta voivat kuitenkin saada suuren nettovarallisuuden omistavien yhtiöiden osakkaat.


Vientiyritysten ja niitä palvelevien alihankintayritysten kilpailukykyä voidaan parantaa yhtiöltä perittävää yhteisöveroa alentamalla, kuten on tehtykin. Myös näitä yrityksiä, samoin kuin muita tuottavassa toiminnassa olevia yrityksiä voidaan ja tulee kannustaa keräämään tuleviin investointeihinsa nettovarallisuutta, kuten pääomaverouudistuksessa 1990-luvulla oli ollut tarkoituskin.


Suurimman hyödyn pääomaverotusuudistuksesta ovat kuitenkin ottaneet konsultit, asianajajat, lääkärit, tilintarkastajat ja monet muut ammatinharjoittajat harjoittamalla ammattiaan tai yritystoimintaansa osakeyhtiömuodossa. Heidän investointitarpeensa ovat vähäiset ja nettopääoman keräämisen motiivina voidaan useimmiten pitää veronmaksun minimoimista. Todettakoon, että vuonna 2017 suomalaisten kaikkien yritysten liikevoitto on ollut noin 6,1 prosenttia liikevaihtoon verrattuna. Suuret asianajotoimistot näyttävät kuitenkin jatkuvasti reilusti yli 20 prosentin liikevoittoa. Edellä ilmenevä huomioon ottaen ei liene vaikea päätellä, miksi ne näin tekevät.


On aika luopua 1990-luvulla säädetystä pääomatulon erikseen verottamisesta ja siirtyä yhtenäiseen tuloverotukseen, kuten vasemmistoliitto puheenjohtajansa Li Anderssonin johdolla uudessa kestävässä verouudistuksessaan on esittänyt.