Taipaleeni opetus- ja kasvatuslautakunnan jäsenenä alkoi kesken kauden lautakuntamuutosten ja paikkajakomuutosten seurauksena. Siksi olen toiminut vähemmän aikaa lautakunnassa kuin useimmat muut lautakunnan jäsenet. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue on budjetiltaan suurin ja lautakunnassa käsiteltävien asioiden määrä on suhteellisen suuri. Kun soteuudistus saadaan vihdoin nykyisen hallituksen toimesta maaliin tulee opetuksesta ja kasvatuksesta kunnan pääasiallinen tehtäväkokonaisuus.
Käyn seuraavissa kappaleissa läpi lautakunnan mittaluokaltaan suurimpia päätöksiä.
Vuoden 2019 toukokuussa lautakunnassa käsiteltiin Harjulan koulun hanketta ja Vihtakadun koulun muutoksia. Lautakunta päätti sijoittaa Harjulan koulun Vihtakadun yksikön opetustoiminnan uuteen Harjulan kouluun sen valmistuttua asteittain siten, että Vihtakadun yksikköön jää varhaiskasvatuksen lisäksi alueen esi- ja alkuopetusryhmät vuoteen 2025 saakka alueen oppilasmäärän toteutuvan kehityksen mukaisesti. Itse pidin jo tässä vaiheessa järkevänä ratkaisuna jättää alkuopetuksen ryhmät lähemmäksi asuinaluetta, jotta koulumatkat eivät tule liian suuriksi pienille koululaisille.
Lokakuussa 2019 lautakunta joutui päättämään vuosien 2020-2023 taloussuunnitelman liikkumavaratoimenpiteistä. Kaupunginhallitus oli pyytänyt lautakuntaa laittamaan ”liikkumavaratoimenpiteet” eli suunnitellut 4,5 miljoonan leikkaukset prioriteettijärjestykseen. Esitin kokouksessa, että esim. varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ei suurennettaisi, tukiopetusresurssia ei pienennettäisi, koulunkäynninohjaajien määrää ei vähennettäisi, opetuksen ryhmäkokoja ei kasvatettaisi eikä resurssiopettajista luovuttaisi. Esitykseni ei saanut kannatusta muilta ryhmiltä lautakunnassa.
Lautakunnan yksimieliseksi kirjaukseksi kuitenkin päätettiin, että ”seuraavalla lautakunnan yksimielisellä päätöksellä raamiin lisätään 565 000 euroa, jotta resurssiopettajiin kohdistettua suunniteltua leikkausta ei tehdä vaikka kaikki muut toimenpiteet jouduttaisiin toteuttamaan sekä seuraavalla asian käsittelystä kirjatulla yksimielisellä klausuulilla lautakunta toivoo, ettei leikkauslistan viimeisimpinä olevista avustajista eikä resurssiopettajista tulla leikkauksia tekemään, vaan siinä vaiheessa, jos tähän joudutaan, etsitään säästöt muualta.”
JYK-hanketta käsiteltiin marraskuussa 2019 ja elokuussa 2020. Marraskuussa hyväksytty hankesuunnitelma muuttui vuoden aikana ja elokuussa lautakunnalle tuotiin suunnitelma, joka vaikutti myös Kyrölän koulun tilanteeseen niin, että Kyrölän koulusta tulisi ns. pienten lasten koulu Vihtakadun koulun tapaan. Lautakunta päätti, että hankkeesta päätettäisiin palveluverkkosuunnitelman yhteydessä. Tämän jälkeen hanke kuitenkin vietiin eteenpäin kaupunginhallituksessa.
Elokuussa 2020 lautakunnan pöydälle tuotiin 9,4 miljoonan lisäleikkaukset talousohjelman 2020-2023 tarkastuksen myötä. Uusien leikkausten takana oli koronasta johtuva verotulojen väheneminen.
Itse esitin, että varhaiskasvatuksen avustajien ja alueellisten erityisopettajien määrää ei vähennettäisi, toista varhaiskasvatuksen integroitua erityisryhmää ei lakkautettaisi, tuntikehystä ei pienennettäisi eikä oppilasryhmiä vähennettäisi ja ryhmäkokoja kasvatettaisi. Tein myös esityksen, että näiden kattamiseksi opetus- ja kasvatuslautakunnan sopeutusvaadetta muutettaisiin 3 miljoonaan, josta 1,789 milj. koskisi varhaiskasvatusta ja 1,242 milj. opetusta. En saanut esitykselleni kannatusta, mutta neuvottelujen jälkeen lautakunta esitti yksimielisesti, että tuntikehykseen ja alueellisiin erityisopettajiin ei kohdenneta leikkauksia. Syyskuussa 2020 käsiteltiin vielä vuosien 2021-2023 taloussuunnitelmaa, jossa esitin 3,9 miljoonan lisämäärärahoja, jolla olisi voitu kattaa tuo lautakunnan yksimielinen päätös. Äänestyksen jälkeen esitykseni hävisi 8-5, jossa määrärahojen lisäämisen puolella olivat Vihreiden, Plussan ja Pienen ihmisen puolella ryhmien edustajat. Tässä olisin varsinkin toivonut SDP:n edustajien tukea esitykselle.
Lokakuussa 2020 varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkkosuunnitelma tuli lautakunnan käsittelyyn. Se kuitenkin palautettiin valmisteluun, koska lautakunta halusi tarkempia selvityksiä palveluverkkosuunnitelman taloudellisista vaikutuksista. Kysyin näiden perään jo iltakouluvaiheessa ja, kun niitä ei edelleenkään avattu päätöskokouksessa, SDP:n edustaja Emmi Mäkinen teki esityksen suunnitelman palautuksesta takaisin valmisteluun. Äänestin palautuksen puolesta. Pohjoisen palveluverkon osalta esittelijä esitti joka tapauksessa päätöksen siirtämistä syksyyn 2021, jolloin nyt päätetään koko palveluverkosta.
Toukokuussa 2021 lautakunnassa käsiteltiin Vasemmistoliiton valtuutettujen tekemä maksuttoman aamupalatarjoilun valtuustoaloite. Esittelijän päätösesitys käytännössä hylkäsi aamupalatarjoilun mahdollisuuden. Itse esitin lautakunnassa muutosesityksen ”Selvitetään maksuttoman aamupalan kustannukset seuraavanlaisen vaihtoehdon suhteen: Tarjolla olisi edellisenä päivänä valmistettu kylmä aamupalatuote. Aamupala saattaa olla esim. leipää, rahkaa, tuorepuuroa tai smoothie. Aamupalalla olisi tarjolla koulun ruokasalissa klo 7.45-8.30 kouluaamuina. Aamupala olisi vapaaehtoinen oppilaille.” Aamupalatarjoilua ei nähty kuitenkaan kustannuksiinsa nähden tarpeellisena.
Opetukseen ja kasvatukseen kohdistuu siis yli 10 miljoonan säästöt vuosina 2020-2023. Itse pidän asiaa kovin valitettavana ja meidän lasten ja nuorten palvelujen rapauttamisena. Jos minut valitaan valtuustoon tulen tekemään töitä entistä päättäväisemmin näiden palvelujen puolesta. Olen esittänyt myös aikaisemmin Järvenpään kaupungin taloutta parantavia päätöksiä, joilla jatkossa olisi mahdollista lisätä resursseja opetuksen ja kasvatuksen palvelualueelle.
Comments