Maksuhäiriö ei saa estää perusoikeuksia

Luottotietoihin tullut maksuhäiriömerkintä saattaa estää pankkikortin ja kotivakuutuksen saamisen. Se aiheuttaa myös muita ongelmia; esimerkiksi työn saantia. Luottotietorekisteri on julkinen eikä maksuhäiriömerkinnällä ole alarajaa. Jo vähäinenkin maksuhäiriö voi aiheuttaa merkinnän rekisteriin. Vaikka maksuhäiriön aiheuttanut velka maksetaan, säilyy merkintä rekisterissä 2–4 vuotta.


Velkojien suojelussa on menty liian pitkälle. Kokonaisvaltaisesti ajateltuna yhteiskunnan etu ei ole, että vähäisetkin maksuhäiriöt ovat julkisia. Ei myöskään se, että vielä velan maksamisen jälkeenkin maksuhäiriömerkintä säilyy julkisena 2–4 vuotta.

Julkisille maksuhäiriömerkinnöille tulee säätää alaraja ja merkintä tulee poistaa heti kun velka on maksettu.


Yhteiskunnan täytyy kyetä takaamaan ihmisarvoinen elämä myös niille kansalaisille, jotka syystä tai toisesta ovat velkaantuneet ja saaneet merkinnän luottotietorekisteriin.


Varallisuus on kasautunut yhä pienemmälle joukolle. Kun kaikkia kertyneitä varoja ei ole tarve käyttää kulutukseen tai investointeihin, ylimääräiset varat pannan kiertoon. Pikavipit ovat osoittautuneet merkittäväksi tulonlähteeksi ylimääräisille varoille.


Maksuhäiriömerkinnöistä pikavippien osuus on huomattava. Eduskunta on valitettavasti sallinut 50 prosentin todellisen koron pikavipeille eli on laillistanut koronkiskonnan. Todettakoon, että vielä 1970-luvulla tuomittiin rangaistus koronkiskonnasta jo alle 30 prosentinkin koron perimisestä.


Jos julkisille luottotiedoille määrättäisiin alaraja, huomattava osa merkinnän saaneista välttyisi merkinnän aiheuttamilta ongelmilta. Se olisi myös omiaan hillitsemään vakuudettomien luottojen eli pikavippien myöntämistä.

Vuonna 2018 maksuhäiriömerkintä on ollut noin 380 000 henkilöllä. 20–24-vuotiaista miehistä yli 10 prosentilla ja 25–39-vuotiaista miehistä noin 15 prosentilla oli maksuhäiriömerkintä. 25–29-vuotiaista naisista noin 10,4 prosentilla oli maksuhäiriömerkintä.


Etenkin nuorten syrjäytymisen merkittävänä tekijänä on luottotietorekisteristä ilmenevä maksuhäiriömerkintä. Esimerkiksi työtä haettaessa enemmän kuin todennäköistä on, että työnantaja laittaa heti syrjään ne hakijat, joilla hän on todennut olevan maksuhäiriömerkinnän. Vuokranantaja edellyttää kotivakuutusta, jota vakuutusyhtiöt eivät yleensä myönnä, jos on maksuhäiriömerkintä.


Myös epäonnistuneet yrittäjät muodostavat merkittävän osan maksuhäiriömerkinnän saaneista henkilöistä. Yrittämiseen kannustetaan, mutta epäonnistuneet yrittäjät jätetään oman onnensa nojaan. Meillä annetaan vuosittain yli 2 000 konkurssituomiota, joista yrittäjille seuraa maksuhäiriömerkintöjä.


Kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna yhteiskunnan edun mukaista on, että kaikilla on oikeus pankkikorttiin ja kotivakuutukseen. Voiton maksimointia tavoittelevilta vakuutusyhtiöiltä ja pankeilta ei voida edellyttää pankkikortin tai kotivakuutuksen myöntämistä. Tämän vuoksi onkin luotava valtio-omisteinen sosiaalinen pankki, joka viimekädessä voi myöntää pankkikortin ja kotivakuutuksen.


Luottotietorekisteri nykymuodossaan syrjäyttää kansalaisia ja luo yhä enenevässä määrin heille ongelmia. Luottotietorekisteriä koskevaa lainsäädäntöä on muutettava niin, ettei sillä tavoitella pelkästään pankkien ja muiden velkojien etua, vaan huomioidaan myös kansalaisten oikeus ihmisarvoiseen elämään.

© 2019 Ari Alapartanen