Kiitokset Vesa Müllerille 13.5. Keski-Uusimaassa vastineestaan kirjoitukseeni, joka liittyi pääomatulojen erillisverotuksesta luopumiseen. Kirjoituksessani esitin, että osaltaan tämä muutos toisi pääomatulojen saajat kuntaverotuksen piiriin ja näin laajentaisi veropohjaa. Tämä mahdollistaisi Müllerin kaavailemat maltilliset veroalennukset kuntaveroon tai puolestaan panostukset parempiin kuntapalveluihin. Toisin kuin hän väittää, kuntaveron laskeminen ei toisi suurempia tuloja kaupungille. Niin järjettömiä kaupungin johdossa ei olla, että lähdettäisiin nostamaan kuntaveroa tilanteessa, jossa se laskisi verotuloja.
Müller nostaa esille myös, että jätän huomiotta yritysten maksaman yhteisöveron. Yhteisövero maksetaan yrityksen voitosta ja siitä koituu myös kunnille verotuloja. Tämä pitää paikkansa, mutta en kirjoituksessani ottanut kantaa yritysten verotukseen vaan pääoma- ja ansiotulojen verotuksen harmonisointiin. En siis väittänytkään etteikö yritysverotuksen kautta tulisi verotuloja myös kunnille.
Müller väittää kirjoituksessaan yrittäjän veroasteen olevan 50%. Tämä ei tokikaan pidä paikkaansa. Nykyinen pääomaverotus ei ole saman suuruinen kaikille yrittäjille ja ero suosii isoja yrityksiä, ei pieniä, kuten olisi oikeudenmukaista.
Kun listaamattoman osakeyhtiön verotettava tulo on 100 000 €, se maksaa yhteisöveroa 20 000 €. Kun ainut osakkeenomistaja eli yrittäjä nostaa itselleen voiton 80 000 € osinkona, hänen maksamansa veron määrä on sidottu yhtiön varallisuuteen (nettovarat). Varallisuuden ei tarvitse olla yritystoiminnasta kertynyttä, vaan yrittäjä on voinut sijoittaa yhtiöön vaikka omistamansa kiinteistön tai osakehuoneiston.
Jos tällaisen yhtiön nettovarallisuus on 10 000 euroa, omistajan maksama osinkovero on n. 21 000 euroa. Yhteisövero ja osinkovero olisivat yhteensä 41 000 euroa, jolloin verojen osuus 100 000 euron tulosta olisi 41 prosenttia.
Jos taas yhtiön nettovarallisuus olisikin miljoona euroa, osakkaan maksama osinkovero olisi 6000 euroa. Näin ollen yhteisövero ja osinkovero olisivatkin vain 26 000 euroa, jolloin verojen osuus tuloista olisi vain 26 prosenttia.
Kuten tästä ilmenee, listaamattomien osakeyhtiöiden osalta verotus suosii varakkaiden yhtiöiden omistajia. Esimerkeistä voidaan päätellä, ettei vähävaraisen osakeyhtiön omistajalle ole hyötyä listaamattoman osakeyhtiön verotuksesta. Suurimman hyödyn verotuksesta ottavat ne yrittäjät, jotka harjoittavat ammattia osakeyhtiönä ja jotka myyvät osaamiseensa perustuvia aineettomia palveluita. Heidän yritystoimintansa ei vaadi suuria investointeja, mutta yrittäjä voi sijoittamalla kartuttaa yhtiön nettovarallisuutta ja siten saavuttaa pienemmän veroprosentin.
Summa summarum, tarvitsemme siis oikeudenmukaisempaa verotusta.
コメント